MIKÄLI HALUATTE PÄÄSTÄ EROON KOISIIN LIITTYVÄSTÄ TUHOLAISONGELMASTANNE, OTTAKAA YHTEYTTÄ MEIHIN. ME HOIDAMME SEN!
Koisat
Koisaperhoset (mm. jauho- ja keittiökoisa) ovat ennen kaikkea elintarvikkeiden tuholaisia! Suomessa on tavattu myös heinä/kaakao- (Ephestia elutella) ja mantelikoisia (Ephestia/Cadra caudella), mutta hyvin harvoin ne ainakaan Suomessa aiheuttavat merkittävää vahinkoa.
Jauhokoisa (Ephestia kühniella) on pahimpia ja sitkeimpiä tuholaisia erityisesti myllyissä ja leipomoissa. Kodeissa haittaa aiheuttavat leipomotuotteissa esiintyvien toukkien lisäksi myös huoneilmassa lentelevät aikuiset perhoset, joita voidaan helposti luulla esimerkiksi vaatekoiksi.
Jauhokoisan toukka elää erityisesti myllyissä ja leipomoissa ja sielläkin ennen kaikkea vehnäjauhoissa. Sitä on tavattu myös muissakin leipomotuotteissa, ei kuitenkaan koskaan jyvissä. Toukka erittää hämähäkinseittiä muistuttavaa rihmaa, joka aiheuttaa ennen kaikkea jauhojen paakkuuntumista. Paakkuuntunut massa sisältää runsaasti myös toukkien tummia ulostehiukkasia. Aikuinen perhonen ei nauti ravintoa. Se lentää öisin ja istuu päivisin hämärässä ja varjoisissa paikoissa siivet suljettuina. Laji kestää pakkasta melko hyvin, lyhyen aikaa jopa -15°C.
Keittiökoisa (Intian jauhokoisa) (Plodia interpunctella) taas aiheuttaa ennen kaikkea hygieenistä haittaa likaamalla kuivat tuotteet jätöksillään ja ulosteillaan.
Keittiökoisa on paha tuholainen erityisesti lämpimien maiden kuivahedelmätuotannossa. Suomeen se on levinnyt tuontitavaroiden (mm. kuivattujen hedelmien, manteleiden, pähkinöiden, makeisten ja rohtojen) mukana. Toukat kehräävät valkoista seittikudosta, johon myös niiden ulosteet kerääntyvät. Täysikasvuinen toukka vaeltelee ja koteloituu jonnekin koloon tai rakoon kauaksikin kasvupaikastaan. Keittiökoisa ei kuitenkaan kestä Suomen normaaliksi laskettavaa talvea kylmillään olevissa varastoissa.